12.11.21 Mitä maahan jää

Kirjoitettu: 12.11.2021

Isänpäiväviikonlopulle suuntaa osoittaa Taivaanvaeltajan symboliikka, joka käytännön periaatteita haastavana raivaa aikaa ja tilaa sunnuntaina lentoon ponnistavalle Planetaariselle Kotkalle.

Taivaanvaeltaja elää tunteillaan ja on valmis kohtaamaan jyrkkiä mielipiteitä ja asenteita. Taivaanvaeltajan tuottamat ajatukset ja toimintatavat eivät läheskään aina resonoi yhdenmukaisesti ympäristön tai ns. yleisen mielipiteen kanssa, siksi kyseenalaistamisen piiriin voi livahtaa pienen pieniä yksityiskohtia kuin laajempiakin ajatuskuvioita. Kaiken takana on kuitenkin tarve selvittää ristiriitaisten kokemusten ja tunteiden taustat ja halu kokeilla tosiasioiden joustavuutta, millaisiin
muotteihin ne on valettu.

Kaavojen yleinen ominaisuus on pitää sisällään symbolitasolla ilmenevää tietoa. Ajatusmuotoihin ja käytäntöön taivutetut kaavat taas luovat normeja ja muotteja lukemattomille arjen asioille. Toiminta ja sen jatkuvuus tarvitseekin luotettavan ja yhdenmukaisesti tulkittavan pohjan, jolle luoda ja rakentaa. Kaikki muotit ja kaavat omaavat kuitenkin yhden perustavan laatuisen ominaisuuden, aikakausien saatossa ne vanhenevat, rapistuvat ja menettävät osia alkuperäisestä tarkoituksestaan.

Alkaneella Taivaanvaeltaja-Taikuri-Kotka akselilla onkin tapahtumassa eräänlainen kaavan tai sapluunan uudelleentarkastelu ja tässä mielessä viikonlopun symbolit työskentelevät myös vaihtoehtoisten toiminta- ja ajatusmallien kanssa. Mitä on mahdollisesti luotu liian ahtaaseen muottiin, millaiset kaavat hallinneet ja ehkä myös estäneet toivottujen tai vielä sisältöä hakevien muutosten toteutumista? Vai tarvitsisiko jokin ajatus rajaavamman kehyksen, konkretisoituakseen toimivaksi
kokonaisuudeksi? Sunnuntain läsnäolossa tietoisuuteen nostattavasti vaikuttava virtaus aktivoituu ja auttaa kohottautumaan tarkastelemaan yksityiskohtia entistä laajemmassa kuvassa, sekä näkemään niihin kätkettyjä piileviä mahdollisuuksia. Kotkalle luonteenomainen vapaudenkaipuu ja
riippumattomuus etäännyttävät tarkoituksella huomion keskipisteestä,
jotta usko ja toivo haastavien tai umpikujilta vaikuttavien asioiden
järjestymisestä pysyisi yllä.

Tässä ennakoivat ratkaisut tuottavat usein hyvää tulosta, kunhan liiallisen kunnianhimon saa pidettyä kurissa. Ajatusten lentoon lähtö tuottaa usein myös kysymyksen, mitä niiden mukana siirtyy eteenpäin ja mitä on jätettävä taakse. Eli millaisia pysyvyyden tunnuksia haluaa
edelleen säilyttää, jottei niiden maadoittava vaikutus katoaisi kokonaan? Pysyvyyden ja uudistumisen muodostamat dilemmat eivät silti saisi kasvaa liian suuriksi ja johtaa ajatusten kulkua toistuviin kompromisseihin. Varsinkin etäisyyden ja läheisyyden kysymykset ovat
akuutteja ja usein myös sisällöltään eniten haavoja aiheuttavia. Esiin pyrkivistä riippumattomuuden tunteista huolimatta läheisyyden ja lämmön kaipuu on suuri ja sen täyttäminen ensisijainen ajan prioriteetti. Kun tilaa ja arvonantoa henkilökohtaiselle vapaudelle kyetään suomaan, ovat epätavallisemmatkin ratkaisut sovitettavissa yhteiseen näkymään.

Ehkä jotain on toistettu liian kauan samalla tavalla ja sisäisten ristiriitojen aiheuttama näköalattomuus päässyt vaikuttamaan
mielentilaan lamaannuttavasti? Kaavaa rikkomalla siihen sisältyvä symbolinen tieto voidaan vapauttaa lukitusta kuvasta muutoksille alttiiksi kehitysmalliksi. Kotka yhdistelee yksityiskohtien avulla
todellisuuskuvaansa ajankohtaan sopivaksi. Se muistuttaa, että jokaiselle muutokselle on hetkensä, eikä niiden arvoa voi arvioida kuin oman sisäisen tuntemuksensa mukaan.

Terveisin

Maya-astrologi Esa Hyppönen