Lunaarisen Myrskynvuoden kahtia jakava vaikutus on tuskin moneltakaan jäänyt huomaamatta, niin usealla osa-alueella erilaiset elämään vaikuttavat jakolinjat ovat korostuneet. Silti joulu löytää kaiken epävarmuudenkin keskelle. Joulua edeltävä talvipäivänseisaus viestittää osaltaan tilanteeseen rauhaa ja luottamusta tuovasta keinosta; maailman, itsen ja elämäntilanteen täydellisestä hyväksymisestä.
Jo 15.12 vaihtunut uusi 260 päiväinen Tzolkinvuosi avasi kristallisessa, universaalia yhteistyötä ylläpitävässä funktiossaan poistumispisteen toiseen todellisuuteen. Tässä mielessä talvipäivänseisaus seisoo kuin portinvartija erilaisiin päämääriin johdattavien teiden varrella. Millaisessa todellisuudessa haluamme nähdä itsemme? Olemme kollektiivisesti hyvästelemässä jotain suurempaa, jotain jonka jälkeen jättämisen välttämättömyyden tulemme ymmärtämään paljon myöhemmin. Jokainen valittu suunta edellyttää kuitenkin toisistaan poikkeavia siirtymäriittejä ja tapoja, jotka seuraavat tarkasti syiden ja seurausten johdonmukaisia jatkumoja. Nykyhetkessä meidän on muistettava riittävän usein kysyä itseltä, seuraammeko parempaa tietoamme vai jotain pinnallisempaa, mukavuusalueemme äänekästä puolestapuhujaa?
Edeltävä Spektrinen Tzolkinvuosi todellakin hajotti valmiin paketin ja nyt sisältöä, tuota mielentalon rakennelmaa kootaan, ei pelkästään uuteen uskoon vaan uuteen tietoisuuteen. Mutta millaista sisältöä haluamme todellisuuteemme tuottaa ja mistä ottaa vastuuta? Näihin kysymyksiin talvikauden aloittava talvipäivänseisaus antaa oman myötävärähtelevän tukensa. Resonoivan Käden merkissä vuodenaikavaihe edustaa tilassa tapahtuvaa konkretiaa, eräänlaista parantumisen muotoa, jossa käsitykset ja maailmat voivat kohdata, sekoittua ja järjestäytyä uudelleen. Tällöin kaikki on mahdollista saada myös mielen ja ymmärryksen areenalla hyväksyttävään tasapainoon.
Tärkein siirtymäriitti on kuitenkin aina siirtyminen nyt hetkestä toiseen, jota ei voi tiedostaa kuin elämällä sitä todeksi. Mitä lähemmäksi tätä maagista olemisen vapauttavaa ideaalia pääsemme, sitä syvemmin olemme yhteydessä kaikkeuden lähdevirtoihin oman elämämme kokijoina ja näkijöinä. Virittääksemme itseämme oikeaan mielentilaan, maya-astrologiset tulkinnat tarjoavat tähän toimivia työkaluja!
Jos maya-astrologiasta olisi nostettava esiin vain yksi keskeinen elementti, olisi se kaikessa yksinkertaisuudessaan aika. Historiaa tutkimalla tiedämme muinaisten mayojen hyperintensiivisestä suhtautumisesta ajan ja avaruuden tutkimiseen. Voimme edelleenkin tutkia aikaa loputtomiin, tulematta siitä sen viisaammiksi. Lineaarisen ajan laskeminen tai sekunnin miljoonasosien tarkkuus ei meitä kuitenkaan auta. Vasta poistamalla historialliseksi ajaksi luonnehditut mittarit elämää rajaavasta mielenyhtälöstä, ajan todellista merkitystä ja luonnetta voidaan alkaa ymmärtämään. Sillä ilman aikaa kaikkialla hallitsevaan rooliin pyrkivä egoistisuus on aseeton. Menneisyys ja tulevaisuus ovat silloin kykenemättömiä ruokkimaan egon nälkää samaistua leikkiin ajan hiekkalaatikolla.
Älä siis uppoudu aikaan jos et halua että nielaisee sinut syvään tiedostamattomuuteen. Aika on hyvä palvelija kuten tulikin. Tulta olemme oppineet kunnioittamaan ja käyttämään viisaasti, mutta aikaan meillä on edelleen kompleksinen suhde. Nykymayoina meillä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus murtaa ajan myytti. Ajannuoli ei ole murtumaton sille joka tietää sen olevan murrettavissa. Askeleita omaan ajattomuuteesi voit ottaa tutkimalla ajan luonneominaisuuksia maya-astrokalenterin avulla.
Terveisin
Maya-astrologi Esa Hyppönen
