Sunnuntaina vietetään Isänpäivää. Siihen henkeä puhaltaa perjantaina alkava Tuulen aaltojakso, joka magnetisoivassa muodossaan nostaa esiin uskalluksen olla aidosti se joka on, myös isänä.
Tuulen kohdalla keskeinen kysymys pyörii vastuunottamiseen liittyvien haasteiden ympärillä. Päätösten tekeminen ja niiden mukana tulevien velvoitteiden hoitaminen voi joskus tuntua vaikealta ja jopa ylivoimaiselta. Tärkeitäkin asioita tulee herkästi lykättyä tuonnemmaksi. Kuitenkin elämänjatkuvuuden perusajatus on Tuulen liikkeelle kannustava voima, joka ei hevillä anna elämänjanon sammua. Inspiraatioihin tarttuminen ja spontaanit liikkeet seurata päätösten ja valintojen seurauksia, ovat osa sen aktivoituvaa olemusta. Se kohdistaa huomion kohti haastetta ja vastuuta, ja tähän alkava jakso tuo rohkaisevat myötätuulta puhaltavat impulssinsa juuri nyt.
Isyydenkin sisältö elää ja hakee muotoaan elämän eri vaiheissa. Miehinä olemme aina matkalla jossain kohtaa isyyden käsitteessä, isiemme kanssa, itse isinä tai isyyttä odottavina tai kenties itse isyyden kokomusta vaille jääneinä tai sitä tietoisesti väistävinä. Isyyden osa voi tulla kohdatuksi tai osua kohdalle ilman biologista yhteyttäkin. Isäenergian voi tavoittaa dualististen voimien keskinäisistä suhteista eli oikeastaan mistä tahansa olevasta, materiaaliselta tasolta henkisiin näkökulmiin. Esimerkiksi Kristinuskossa Isä-aspektille on annettu keskeinen asema.
Isyyden ja äitiyden kautta kehittyvä vanhemmuus toimii suunnannäyttäjänä elämänjatkuvuudelle, ei pelkästään rakentavana fyysisenä funktiona, vaan myös abstraktimpana ajatuksena suojella ja rakentaa elämänedellytyksille suotuisaa jalansijaa ja tulevaisuutta. Tässä mielessä vanhemmuuden rooleja ei pitäisikään ajatella pelkästään sukupuolisidonnaisena asiana. Ajatus; Isäni ja Äitini minussa on rakkaus, on osa kokonaisvaltaisempaa kantavaa voimaa, luovuuden rakentavaa ja järjestykseen laittavaa energiaa, osana kasvua, lapsuuden, aikuistumisen ja vanhuuden vaiheita. Sen tehtävä on luoda perusturvaa ja huolenpitävää läsnäoloa, joka huomioi menneisyyden opit jalostaen ne nykyhetken henkilökohtaisen kokemuksen osaksi. Inhimillisyyden säilyttäminen elämään eri vaiheissa on kaikki kaikessa, eikä sen markkina-arvoa mitata ulkoisen kuoren mukaan. Sen koko kuva kiteytyy siihen, kuinka kykenemme osoittamaan rakkautta ja tulemaan rakastetuiksi.
Tuulet kääntyvät, vaihtavat lähestymiskulmia ja intensiteettiään. Tuuli etsii alati tarkoitusta, syvempää sisältökuvastoa, vaikka päällisin puolin muulta näyttäisikin. Merkityksen kirkastuminen voi nyt määritellä olemisen muodot, nostaen kaikki inspiraatiot arvokkaiksi tartuntapinnoiksi syttyä asioille. Paras sytyke niille on rohkeus olla utelias.
Mikä siis välittäisi tuota henkeä ja inspiroivaa ajatusta? Tuulen vastaus on; mikä sitä ei tekisi. Maailma on kaikupohja, jolla on valmius antaa vastaukset kaikkiin kysymyksiin, niihinkin, joita emme vielä ole osanneet kysyä. Kaikki välittää henkeä ja tarkoitusta kun rohkeus ottaa selvää ja osallistua astuu esiin.
Terveisin
Maya-astrologi Esa Hyppönen
