Kirjokannen kolkuttajat – Tzolkinin viidettä aaltojaksoa hallitsee Taivaanvaeltaja (3.9 - 15.9.19)

Kirjoitettu: 3.9.2019

Nyt imeydytään kiinni hetkeen, aikaan ja sen tuottamiin virtauksiin. Ihan vähän ja pinnallisesti silmäillen ei riitä. Tarvitaan tilaa ajatella yhtä syvästi kuin laajasti, jotta tapahtumien syyt ja seuraukset saadaan näkyviin ja ymmärrettäviksi.

Taivaanvaeltaja on muuttuvien tietoisuudentilojen mestari ja sydämeltään todellinen maailman parantaja. Hän pyrkii yhdistämään ja etsimään yhteisiä nimittäjiä kaukaisiltakin vaikuttavien asioiden välille. Usein matka tuohon tavoitteeseen edellyttää tilanteiden kohtaamista silmästä silmää ja asettumista tärkeiksi koettujen näkökulmien taakse.

Etäisyydet ovat kuitenkin illuusiota, mm. tätä kuluva jakso haluaa tuoda sinunkin tietoisuuteesi. Mikään ei ole liian kaukana kurkotettavaksi, eikä mikään niin lähellä ja ennestään tuttua, jottei siitä voisi löytää syvempiä merkityksiä ihmeteltäväksi.  Maailmankuvat ovat jälleen tarkastelutilassa ja muutoksien yllykkeet liikkeellä monissa yhteyksissä. Siksi on tärkeää pitää yllä selkeää suunnitelmaa ja miettiä, mihin oikeasti haluaa voimiaan sitoa. Taivaanvaeltaja voi auttaa piirtämään totuudenmukaisempaa ajankuvaa ja hahmottamaan avaruutta sen ympärille, mutta muutosvaikutukset kohdistuvat nyt enemmän omien, jollaintapaa vääristyneiden ja harhaanjohdettujen käsitysten oikaisemiseen. Ulkoiset puitteet ovat tässä erinomaisia sparraajia, vaikka kohtaamisien kokemukset voivat tuntua sohaisulta ampiaispesään. Silti se voi olla pakko tehdä, jos tuloksia mielii nähdä. Liian ahtaan mielikuvat saattavat myös koitua esteeksi hyville tarkoituksille, siksi on tärkeää jättää väljyyttä suunnitelmien sisään. Ahdasmielisyyttä on hankala kohdata rakentavasti toisella yhtä ahdasmielisellä asenteella.

Taivaanvaeltajalle kirjokantinen taivaankansi tähtineen voi olla niin lepo kuin pakopaikka, jonne mieli ja ajatus karkaavat liian intensiivisesti päällekäyvältä maailmalta. Silti jakso tarjoaa kohtaamisen voimaa haasteellisilta tuntuvia asioita kohtaan.  Se kutsuu ottamaan niskalenkkiä omasta toimettomuudesta ja suuntaamaan energiaa hyödyllisiin asioihin. Sisäinen tuska kasvaa elämän epäkohtien ja oman paikan ja olemisen tarkoituksen epävarmuuksista. Tämä voi johtaa maailman menosta vetäytymiseen ja osittaiseen erakoitumiseen. Saatat fyysisesti haluta olla yksin, mutta toivoa silti henkisen läsnäolon ja vaikuttamisen mahdollisuuden säilymistä. Yksinololle on toki varattava hetkensä, mutta Taivaanvaeltajan taistelunhalu ei anna jättää asioita sikseen jos pienikin mahdollisuus jonkin korjaamiseen on olemassa.

Voimankäyttämisen taito, kommunikaatiotavat, älylliset vaikutteet ja perusteet asioille kiinnostavat ja muodostavat jatkuvia kehittymisen mahdollisuuksia. Tunnepuolellakin on paljon pelissä ja eräänlaisen flegmaattisuuden ansa olemassa umpikujilta näyttävien tilanteiden edessä.  Jos mieltä erehtyy pitämään todellisena minänään, Taivaanvaeltaja jos mikä voi johdattaa omien mielipiteiden ansaan ja jättää niiden vangiksi. Epäsuhtaiset vastakkainasettelut voivat silti vetää puoleensa ja johdattaa jättiläisen kokoisien epäkohtien kimppuun. Siksi sosiaaliset taidot nousevat arvoonsa. Ylläpitämällä tiukissakin paikoissa hienotunteisuutta, voi estää asioiden kiristymisen umpisolmuun.

Maya-astrologisen Soturi symbolin tapaan Taivaanvaeltajallakin on vahva intuitiivinen yhteys Kalevalaisen mytologian sankareihin. Samoilla taivaanteillä ovat kulkeneet Sammon takojat, loitsujen laulajat ja tietäjät kuin seikkailijatkin. Taivaanvaeltajana voit olla todellinen liikkeelle ajava vallankumouksellinen voima, joka rakastaa ottaa haasteita kohdattavaksi. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta kohteen epämääräisyys, epätietous keneltä tai mistä oikeutta hakisi, kenen puolesta puhuisi. Silti oikeudentunnot ajavat yksi toisensa perään liikkeelle korjaamaan isompia tai pienempiä epäkohtia. Tähdet ja avaruus hakevat paikkaansa muuttuvassa maailmankuvassa ja käsityksessä. Siksi Taivaanvaeltajan pyyntö kuuluu; Älä pysähdy, vaan vaella kanssani läpi elämäsi ajan ja avaruuden. 

Hyvinvoinnin ja runsauden lähdekoodit ovat Taivaanvaeltaja jakson aikana tunnistettavissa ja koottavissa yhteen kuin sammon sirpaleet, joiden sanotaan hajonneen mereen ihmisen vallan ja materian himon synnyttämissä taisteluissa. Tärkein kysymys tai huomio ei liity nyt pelkästään maailman muuttumisen havainnointiin, vaan omaan sisäiseen prosessiimme.  Olemmeko valmiit kohtaamaan itsemme? Joko nuo korkeamman tietoisuuden eli Sammon sirpaleet olisi aika koota yhteen ja hyväksyä kuvana, joka esittää itseämme?

Maya-astrologi Esa Hyppönen