Tzolkinin kuudennella lohikäärmejaksolla (3.2–22.2.19)mieli hakee tarkoitusta ja syytä asioille. Se haluaisi luoda omaksumaansa maailmankuvaa näkyvämmäksi, huolimatta sen mahdollisista ristiriidoista vallalla olevien käsitysten kanssa. Mielen kiihdyttämät aistimuskokemukset voivatkin antaa entistä suoraviivaisempaa palautetta tapahtumista ja synnyttää odottamattomia reaktioita niin itsessä kuin muissa.
Alkavalla jaksolla maskuliinisen olemuspuolen suoraviivaisuus vahvistuu. Pessimistinen asioiden hautominen on jo riittämiin ruokkinut synkkiä mielikuvia kaiken käsiin hajoamisesta. Tuon mielikuvan muuttaminen ei millään tavoin ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista. Ideoiden vatvominen omassa päässä on vain saattanut nostaa kriittisyyden riman sellaisiin korkeuksiin, ettei toiveiden mukainen asioiden edistäminen ole luonnistunut. Virheiden tekemisen pelko ja arvioitavaksi asettuminen ovat niin ikään voineet kutistaa toimintaympyrät ahdistavan pieniksi, tai luoda illusionaarisen tunteen siitä.
Voimaa saa nyt laittaa peliin ja oikeastaan sitä edellytetään, sillä tahto synnyttää jotain omannäköistä tuntuu kumpuavan tavallista syvemmiltä olemisen tasoilta. Tuloksen tekemisen, arvostuksen ja hyväksynnän kaipuu kannustavat liikkeelle. Ilmassa on voiton nälkää, tavoitteellisuutta ja hallinnan halua, siksi myös ylilyöntejä ja vastakkainasettelutilanteita on mahdoton välttää.
Luomisvoiman liikkeelle laittaminen muuttaa aina energioiden luonnetta ja painopistettä. Yleensä niiden kohteesi joutuneet rakenteet joustavat, muuntuvat tai lopulta ehkä kokonaan kaatuvat syntyvän paineen alla. Vanhan on purkauduttava uuden tieltä, eikä pelko jonkin rikkoutumisesta saisi määrätä mitä tehdään tai kuinka itseä voi ilmaista. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää onko muutos automaattisesti kohti parempaa. Perille asti näkeminen on vaikeaa, siksi jokainen elämänvaihe pitäisi nähdä omana mestariteoksenaan. Yrityksistä on syytä olla ylpeä, sillä kuka muu ajatustesi kehittymisen testaisi kuin sinä itse. Yksilötasolla tämä kuvaa viimeisimmän korkeimman näkemyksen todeksi luomista itsessä.
Jakson aikana mieli ja pää ovat lohikäärmeen maskuliinisvivahteisen toiminnan moottorina. Kun tunneperäisiä intressejä työnnetään tietoisesti vähäisempään rooliin, nousevat ylikuormituksen mahdollisuudet suuremmiksi. Hommissa voi olla väkisin puskemisen makua. Tavoitteet kuitenkin saattavat vaatia näitä hetkellisiä rajojen ylityksiä vielä kartoittamattomien voimavarojen tunnistamiseksi. Rakkaus ”lajiin” on kaiken aikaa läsnä nostaen intohimoisia olemisen piirteitä jaksamisen avuksi. Annatko niiden vihdoin toteutua?
Maya-astrologi Esa Hyppönen
