Harmaana ja pimeänä vuodenaikana jos koskaan tarvitaan valoisaa elämänasennetta. Talventulo on käännekohta ja rytminvaihdos elolliselle luonnolle ja sitä se on myös ihmiselle, joka on säilyttänyt oman luontoyhteytensä. Se tuo mukanaan luonnollisen, jos ei aivan pysähtymisen, niin ainakin hiljentämisen tarpeen. Ja jos kuuntelemme omaa luontoamme, välttämättömiltäkin vaikuttavat aktiviteetit voivat mukautua olosuhteiden rytmeihin, vireystilaa joustavammin huomioiden.
Vuodenvaihteen pimeys on omiaan liittoutumaan hiljaisuuden ja hallitun hitauden kanssa, mutta pahimmillaan ne voivat myös karttaa toisiaan ja tehdä elämästä levottoman. Pimeydenkin voi kokea useammalla tavalla. Toiselle pimeys on näköalatonta synkkyyttä ja epävarmuutta, jota on siedettävä, toiselle taas turva ja voimien kokoamisen paikka, jota vasten valon saa taas näkyväksi ja hehkumaan. Suhteellisuuden maailmassa pimeyden toisessa päässä on kuitenkin kirkkaus ja oman valonsa löytänyt tietää sen. Siksi pimeinkään pimeä ei voi olla niin synkkä ettei siellä näkisi, sillä valoisa mieli tekee valon näkyväksi.
Vaikka Talvipäivänseisauksen olemisen luonnollista rytmiä hakevat Peilit ovat nyt tummanpuhuvia, voivat sen ulos tuottamat heijastukset olla mitä näkyvintä sisäisen valoprosessin tuotosta. Millaisen kuvan peili talvipäivänseisauksena heijastaakaan itsestään ulos, on siitä hyvä saada ulos mahdollisimman kokonaisvaltainen näkemys. Kelloissa ja peileissä on paljon samankaltaisuutta. Molemmat hoitavat tehtäväänsä tinkimättä ja tosissaan, mitään kaunistelematta. Siksi niiden tarkkailijalta vaaditaan paitsi joustavaa asennetta ja rehellisyyttä, myös valmiutta nähdä niiden ohi johonkin ajattomaan ja määrittelemättömään.
Aika on kuitenkin mielen tuote ja mielellä on uskomaton kyky muotoilla asioita. Myös ajan suhteen sillä on konstinsa. Mieli voi venyttää tai suhteuttaa aikaa ja niin se usein tekeekin. Säätelymekanismina tässä toimii yleensä kokemuksen luonne, sen mielekkyys tai vastentahtoisuus. Joinakin hetkinä aika tuntuu lähes pysähtyvän, toisina se kiitää kuin siivillä. Monilla lie kokemuksia tilanteista jolloin kaikki tärkeimmät asiat on saanut hoidettua tai paikkoihin ehtinyt, päinvastaisista ennakkoarveluista huolimatta. Tällöin asioille otolliset hetket ovat kohdanneet vaadittavan toiminnan ja motiivit toiminnan takana olleet oikeat. On silti hyvä muistaa, että maailmankaikkeuden toiveita monistavat toiminnot ovat käänteisiä. Jatkuva kiireen ajatteleminen ja alleviivaaminen usein vain lisää kiireen tuntua.
Talvipäiväntaitekohta on ikiaikainen riittien tekemisen hetki, siksi se on erinomainen ajankohta hidastaa ja luoda katsetta sisäänpäin. Tähän osaltaan voivat apua antaa maya-astrologiset tulkinnat. Ne edustavat ajatonta tietoa, jolle itse luot merkityksen tässä hetkessä.
Maya-astrologinen Elämäntulkinta antaa perustiedon kohtalonkuvasi keskeisistä vaikuttajista, omasta mayasignatuuristasi sekä sen haasteista, vahvuuksista, opasvoimasta ja salatummasta okkultista tekijästä.
Talven taitekohdassakin jatkuvatoiminen Maya-astrokalenteri puhuu nyt-hetken ajatonta kieltä. Se tarjoaa tietoa päivän luonteesta ja mm. sen resonanssipaikoista kehossa.
Vuoden pimeimmälläkään hetkellä et ole olosuhteiden uhri. Maya-astrologinen Olosuhdetulkinta avaa maya-astrologisen kohtalonkuvan taustarakennetta. Kaikkea ei voi eikä pidäkään sanoittaa aina valmiiksi. Siksi tulkinnan alkuun on luetteloitu osa-alueita, joista dreamspell järjestelmään perustuvat tulkinnat rakentuvat. Toki tärkeimmät niistä käydään tulkinnassa läpi. Symbolin edustaman tunnetilan kartoitus on sen keskeisintä tietoa.
Maya-astrologi Esa Hyppönen
